Täytyyhän tätä blogausta nyt testata, kun tästä kaikki niin kovasti pitävät nykyään meteliä.
Aloitetaan heti kunnon väripläjäyksellä tässä blogin teemassa!
Täytyy opetella käyttämään näitä tähän ohjelmaan liittyviä työkaluja. Tällähetkellä on vielä todella aneemisen näköinen sivusto. Töissä kun ei ehdi kovasti keskittymään aiheeseen…ehkä illalla, kun tytär on nukkumassa. Ei tää alotus ollutkaan ihan niin helppoa kun kuvittelin. Ajattelin, että en mä mitään ohjeita jaksa lukea, ei mun tarvi. (hahhaah…niin varmaan)
Eilen illalla olin ihan paniikissa väsyneenä, että tämähän on vaikeeta! Aviomies sitten rauhoitteli, että no lue niitä ohjeita, niin kyllä se siitä. Oikeassa se varmaan on.
Ainiin…en osaa kirjoittaa. Kirjoitukseni ja ajatukseni ovat yleensä niin sekavat, että puolet ihmisistä tippuu jo alussa järjenjuoksuni kyydistä. Jutut ja tekstit hyppii asiasta toiseen ja luultavasti niin tulee käymään myös aiheillekin. Blogin nimeksi olisi varmaan pitänytkin laittaa, että sekava nainen…
Ehkä tässä on mahdollisuus oppia jotain! (toivossa on hyvä elää ja niin edelleen)
Olen myöskin sitä laatua ihminen, että innostun kovasti jostain asiasta, mutta sitten hetken kuluttua innostus laantuu ja kohta lopahtaa kokonaan. Käyköhän tässä kuten päiväkirjankin pidossa? Hetken aikaa jaksaa pohtia ja muistella päivää, mutta sitten jutuista tulee tylsiä ja toistaan toistavia.
Hyvä päiväkirja, tänään heräsin aamulla. Söin aamiaisen ja sitten ehostin itseni, että kehtaan astua ulos ja mennä töihin. Sitten tulin kotiin ja siivosin. Sen jälkeen katsoin televisiota ja sitten nukkumaan…
Tosin nykyään päiväni täyttää touhailu tyttären kanssa ja hänen tarpeistaan huolehtiminen töiden jälkeen, mutta varmaan yhtä paljon (siis vähän) loppujen lopuksi uutta kerrottavaa päivittäin. Ja ketä kiinnostaa, mitä tyttö on oppinut tänään…
Luultavasti tulen kirjoittamaan omasta elämästä, pohdintoja, ym. Yritämme myös perheen voimin tehdä ruokaa sellaisista aineksista, missä ei ole tuoteselostusta. Eli pyrimme puhtaampaan ruokaan. Tytölle suuri osa ostetaan luomuna ja omissakin ruuissa täytyy siinä petrata.
Siirryn tässä samalla kauneudenhoidossa kosmetiikka-osastolla luonnontuotteisiin (ennemminkin ehkä jotenkin siedettävän olemuksen hoidossa, kuin kauneudenhoidossa). Mielenkiinnolla yritän seurata minkälaisia vaikutuksia luonnollisilla aineilla kolmekymppisen ihoon. Olen ajatellut testata myös luonnontuotteista vitamiineja. Eli ei synteettisiä vitamiineja. Toisinsanoen, yritämme vähentää kaikenmaailman synteettisten aineiden annostuksia.
Työkseni olen joka arkipäivä luurinvarressa, paljon. Eli puhun työkseni. Luulisi sen tarkoittavan myös sitä, että olisi hyvin johdonmukainen puheissa ja kirjoituksissa, mutta ehei. Ehkä se juuri vetoaa asiakkaisiin, että olen vähän törppö. ;) Tai ehkä mä vaan pystyn skarppaamaan edes silloin, että mitä suustani suollan.
Noniin, nyt en malta enää odottaa, että pääsen julkaisemaan tämän, joten klick ja teksti maailmalle! :)
Tavallinen nainen 